Yhteinen eurooppalainen kestävän korjaamisen malli

Euroopan unioni käynnisti maaliskuun alussa vuonna 2000 nelivuotisen SUREURO-hankkeen. Hankkeessa kehitettiin komission tuella kattava menettely, joka soveltuu kestävään korjausrakentamiseen 80 000 asuinalueella 56 miljoonan asunnon rakennuskannassa Euroopassa. Kestävän kehityksen mukainen korjaaminen toteutetaan normaalikustannuksin ja aikatauluin, mutta samalla pyritään säästämään energiaa ja parantamaan ympäristöä.

SUREUROn käynnisti ruotsalainen Kalmarhem Oy, joka oli myös hankkeen koordinoija yhdessä ruotsalaisen Blomstrand Consultingin kanssa. Lisäksi mukana oli kuusi muuta EU-maata asuntoyhteisöineen – Suomi, Englanti, Hollanti, Ranska, Saksa ja Tanska. Hankkeeseen osallistui myös yhdeksän eurooppalaista tutkimislaitosta ja rakennusyritystä sekä viisi konsulttiyritystä. Tutkimuslaitoksista olivat mukana mm. TNO Hollannista, CSTB Ranskasta, IfS ja IRS Saksasta, BRE Englannista ja SBI Tanskasta. Suurista rakennusyrityksistä projektiin osallistui mm. NCC.

EU:n komissio oli myöntänyt hankkeelle 4,9 miljoonan euron tuen viidennen puiteohjelman Tulevaisuuden kaupunki –osiosta. Projektiosapuolilta saatiin saman suuruinen rahoitus, joten hankkeen kokonaiskustannukset neljän vuoden aikana olivat 10 miljoonaa euroa. Näin projekti oli lähivuosien suurimpia EU:n komission tukemia hankkeita.

Kiinteistöliitto koordinoi Suomessa

Suomen SUREURO-hanketta (FINNSURE) koordinoi Suomen Kiinteistöliitto ry. Lisäksi mukana olivat tutkimuslaitoksista Motiva, Renova ja VTT Rakennustekniikka. Eurooppalaisena yhteistyönä kehitettäviä asuinkerrostalojen korjausmenettelyjä testattiin Suomessa kolmessa asuntoyhteisössä: VVO Vuokra-asunnot Oy:ssä, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistossa (ATT) ja Tampereen Vuokratalosäätiössä (VTS).

VVO Vuokra-asunnot Oy kehitti mm. asukkaiden osallistumista asuntojensa korjaamiseen ja asuinympäristönsä parantamiseen.
ATT pilotoi Jakomäen kiinteistöt Oy:n vuokrataloissa. Tavoitteena oli selvittää, miten kestävä kehitys otetaan huomioon koko korjaushankkeessa suunnittelusta alkaen. Menettelyä sovelletaan Helsingin kaupungin 1960-1970 -luvuilla rakennettuun vuokra-asuntokantaan, josta seuraavan viiden vuoden aikana tuli peruskorjausikään noin tuhat asuntoa vuosittain.
Tampereen Vuokratalosäätiö pilotoi kestävän korjaamisen periaatteita ensin yksittäisessä kohteessa Kitiniitynkatu 2, Multisilta ja sovelsi sitten saatuja tuloksia laajemmin Annalan alueella Kaukajärvellä.

Suomen Kiinteistöliitosta sekä suomalaisista tutkimuslaitoksista ja pilottiyhteisöistä osallistui SUREURO:n kansainväliseen ja kotimaiseen kehitystyöhön toistakymmentä henkeä. Suomen osuus koko hankkeen arvioiduista kustannuksista oli noin 12 prosenttia, josta EU:lta saatu tuki kattoi noin puolet.